uu beibe beibe

Oli pakko tulla tekemään taas tällänen turha päivitys, ku painon 68kiloa !!!!!!!!!!!!!!!!! VIELÄ (enään) 8kiloa.
 Mun lähtöpainohan oli synnytyksen jälkeen 74, sitte monta monta monta kuukautta siinä samassa pysy, ku mulla oli imetyksen kanssa nii älytöntä se taistelu, et en uskaltanu laihuttaa yhtää. Nyt ku viime viikolla lopetin imettämisen, nii oon saanu kohta melkeen kymmenen kiloa pois. Tosin joo, oli mulla oksennustauti välissä ja paino laski 61kiloon, ku oksentelin niin paljon, mut nyt on vissii tullu nesteet takasi... :) Jaksaa alkaa taas bodaan.

Nyt on tosi korkeella toiveet, et pääsen kesäksi rantakuntoon :). Hyvä mieli.

Sekalaista

plää, plää ja plää. En jaksa hajota täällä kotona enään, toisaalta en halua jättää Nettaakaan yksin ja voisin jäädä viel hoitovapaalle, mut taloustilanne ei anna periksi. Netta tehny taas lisää hampaita ja valvottanu, toivottavasti ei tällä kertaa mene korviin...

Tuolla ulkonaki on niin helvetin pimeää, oikee tympäsee, ei oo lunta eikä mitää, vaan ahistavaa ja pimiää... MUTTA ONNEKSI HOBITTI TULEE VIHDOIN ELOKUVIIN. Se pelastaa tän loppu vuoden pelkästää. Arvatkaa oonko oottanu sitä ? Ahnam. <3 Enkä jaksakkaa kirjotella enempää, ku näin myöhään alkoin tätä tekemään, jäi ihan tyngäksi.

This is madness!

Tilailin tänään joululahjoja ja itelle pari kirjaa. Joululahjoja en viitti tässä paljastaa, mut voin kertoo mitä itelle ostin. Eli tilasin itelle nämä:

Ja niille tyypeille jotka ei mua tunne: pelkään kuollakseni zombeja. Joojoo, typerältä kuulostaa, mut silti.

Pelkään niitä yli kaiken. Pelkään, et mitä lapsille kävis. Ja vainoharhailen. NO okei. en välttämättä pelkää sitä, et tyypit alkaa ruumiina kävellä, vaan sitä, et tulee joku biologinen viirus tai sairaus, mihin ei keksitä parannusta tai ehditä keksiä ennen kuin se jyrää koko maapallon. Herranjumala, et mulla on ollu monta unetonta yötä. 

Nyt kerron yhden jutun myös itestä, pitäkää hulluna, ihan sama, mut yhteen väliin (ennen lapsia), pelkäsin niin paljon zombeja sun muuta, et pakkasin valmiiksi tavaroita rinkkaan, et mitä tarvisin jos jotaki tällästä tapahtuis. Joo, ihan oikeesti. :''D huh. Melkosia pelkotiloja : D 

Ja sairastelua

UU jea, meikä on mahataudissa. Taas alko tää rumba samallai, Ninni oksensi yöllä kerran ja sen jälkeen vaan ripuloinu. Tauti tarttu muhun ja oon lervaillu senkin eestä. On niin mahtavaa, nyt onneksi menossa jo parempaa suuntaan. Noh, kuiteski. Netta täytti tänään 5kk! Niin se aika menee, on jo kohta isotyttö. Netta koittaa raukka ryömiä, vetää ihan oikein käsillä ja ottaa vauhtia jaloilla, mutta... LASKEE PÄÄN ALAS, kun koittaa ryömiä : D ! Raukka ei pääse mihinkään ja hermostuu. Koitin tännve videoita uppailla, mut jostakin syystä tää blogger ei anna mun tehdä sitä..... Loppuun muutama uus kuva.

masullaan oloa

Lelun kurkottelua :)

Varpaat menee jo suuhun asti selällään ollessa.

Ninni mököttää, kun otan vaan vauvasta kuvia.

Nettaa narskattaa

Ihmettely ilme : D

:D

Mun mies on mestarikuvaaja.

Haauukotus. Oli ihan kamala yö. Ninni heräs pari kertaa (sen takia, kun ei nukkunu päikkäreitä) huutamaan yöllä, sen tykönä piti käydä ja Netalla väänteli mahaa, se heräs kans monta kertaa kipristelemään. Väsyttää armottomasti, jospa nyt viikonloppuna saisi nukkua, kun on se hirvenmetsästys tältä vuodelta ohi, eikä tarvi enää hirvileskenä kärvistellä...

Oli ihana käydä eilen Raahessa, mummu ja pappa on aivan ihania. Ihmettelen sitä, et miten ne jaksaa viel neljännessä polvessa hoitaa lapsia. Tai siis, olinhan mää koko ajan paikalla ja hoidin vaipan vaihdot ja Netan syötön+nukutuksen, mut ne viihdytti lapsia koko ajan. Tulee ihan oma lapsuus mieleen... :) Jotenkin nostalgista muutenki kattoa, kun oma tytär leikkii mun vanhoilla leluilla : D vaikka ne onki vaan jotakin 10-15 vuotta vanhoja.. Nappasin mummulasta Pimu-koiran mukaan, mut se pitää sunnuntaina viedä takaisin. Saa nähdä miten Karu reagoi, saati sitten Pimu itse.

Pitäis tänään saada aikaseksi vaikka ja mitä, mutta huoh. Jospa saan otettua itteä niskasta kiinni ja tehdä ihan perinpohjaisen siivouksen. Ei täällä nyt mitenkään likaista/roskasta ole, mutta omituisia vaateläjiä ilmestyy sinne sun tänne, joista ei tiedä onko ne likaisia vai puhtaita, oon sitte nakellu ne kaikki aina pyykkiin, kun eijaksa niitä siinä laattialla säilyttää.

Mulla oli vaikka mitä kirjoitettavaa, silloin kun istahdin tähän, mutta en muista oikeestaan mitään siitä, +mun pitää vähän väliä tuijottaa tätä näyttää 5-10sec, ennen kuin tajuan taas aloittaa kirjoittamaan.



Skippasin koko haudalla käynnin taas. Ei yhtään innostanu. Ja nyt poden huonoa omatuntoa...

edit// Lisäsin tähän kuvan Pimusta :)

Isänpäivä...

Mulla on niin ikävä mun isää. Tää on nyt toinen isänpäivä ilman sitä, enkä jaksa. Enkä pysty. Vieläkää oo käynyt tätä asiaa läpitte, kun koitan ees miettiä, niin heti itku. Pitäis yrittää ja jaksaa, mutta työnnän koko ajatusta tietoisesti pois mielestä. Huomenna ois haudalla käynti... Skippaisin sen muuten, mut oon jättänyt välistä jo isän syntymä päivän, nyt ois varmaan korkea aika käydä....

Meidän isämiehelle vein aamulla kakkukahvit sänkyyn. Ei sen kummempaa ohjelmaa, anoppilassa käytiin kahvilla lasten kanssa. Omalle papalleni laitoin vaan tekstari onnittelun koko konkkaronkalta.

Oon käynyt amikselta hakemassa tehtäviä, nostelen numeroita, et mulla ois mahd. Hyvät mahikset tulla valituksi sinne ammattikorkeaan. Oon hakemassa nyt syksyllä... Jos pääsen sinne, nii muutetaan Ouluun, on tolla miehelläkin lyhyempi matka töihin... (Oonkohan jo kirjoittanut tästä, tuntuu niin tutulta..) jos taas en pääse, niin haen aikuiskoulutus keskuksen kautta johonki ja meen vaikka työkkärin jonoon, jos muu ei auta.

Netalla oli korvatulehdus, nyt kuuri on syöty, ja yöt menee jo paljon paremmin, on herännyt ehkä kerran tai kahdesti. Ninni pelkää pimeää, sillä on nyt pidetty ovea auki, nii on uni alkanut maittamaan (yövalo ei kelvannut...) jos purkaisin huomenna tuntoja tänne lisää, nyt sukellan sänkyyn.

Voi hyvänen aika, koitin ottaa Netasta kuvia juhlamekko päällä, arvaa onnistuivatko ? : D

Netalla oli korvatulehdus, käytettiin sitä eilen lääkärissä, kun toissa yöstä ei tullut enään yhtään mitään. Nuha oli ollut toista viikkoa ja aattelin et onkohan mennyt korviin, kun pikkuneidillä ei oikeastaan ollut kuumettakaan. Nyt antibiootti kuurilla on maha kuralla, vääntää liukuhihnalla sontaa :(. Noh, lähden kokeilemaan, et miten tää yö onnistuu...

Huoh. Pikkusen masentaa, Kun oon koittanut pottailla Ninnin kanssa kotona, mut se ei ala millekään, satunnaista pissaa lukuun ottamatta. Hoidossa ja isällään tekee kyl pottaan ja menee itsekkin jääpittään potalle. Voi kuulemma johtua siitä, et pikku siskokin tekee vaippaan, mut tarkoittaako tää sitä, et Ninni tekee kotona niin kauan vaippaan, et Nettankin alkaa pottaileen?

Toisaalta aattelin kyllä alkaa istuttamaan Nettaa nyt heti puoli vuotiaana, näkeepähän Ninnikin, pikkunenkin käy potalla.

Purkautumista

Ninnillä on joku ihme vaihe, ipana on alkanu lyömään. Juttelin sen perhepäivähoitajankin kanssa, et millasta Ninnin käytös on ollut niillä, mut sieltä vaan rauhoteltiin et ihan normaalia, eikä oo ees vielä paha, jotkut alkaa myös puremaan ja nipistelemään. (niitä odotellessa.....)

Oma tahto on löytynyt ja rajoja koitellaankin jo aika ankarasti, loppuispa tää jo, Ninni oli niin ihana lapsi ilman kiukuttelua. Tiedän, että ei ole olemassa kiukku vapaata lasta, mut nyt alkaa jo mennä hermot. Eipä tuo onneksi kaupassa huuda ja riehu, siinä täytyy kyllä koputtaa puuta.

Mulla on huomenna tatska aika, vähä jänskättää. :) No oikeestaan toi mun lohikäärme vaan väritetään, ei sen kummempaa. Vähän pelottaa, kun mulla ei vielä värillisiä tatskoja oo ja kaikki on sanoneet, et väritys sattuu enemmän kuin ääriviivojen teko. Pelottaa : <.

Tässä on nyt uus video siitä, kun Netta kääntyy. se ensimmäinen yl kuukausi sitten kuvattu ei toimi...

tyttöä naurattaa.

Haukotus.

Eilen kun pääsin kehumaan, että helpottaa, niin höpö höpö. Ninni heräs itkemään n.3 kertaa, kunnes mies meni sen huoneeseen nukkumaan. Netta heräs piereskelemään tässä klo 23-07 välillä 6 kertaa ja söi joka kerta. Väsyttää, ihan zombina eilenkin tein aamulla kotitöitä, kun nukahdin heti, jos istahdin alas. Onneksi saan nukkua nyt aamulla vähän aikaa, sittenpä pitää taas lähteä liikenteeseen...

Nyt on ihanan rauhallista, kaikki muut nukkuu paitsi minä, menen itsekkin laittamaan pään tyynyyn, kun tuntuu että nukahdanko tähän.

Netta ja minä, joku aikaa sitten.

Alamäkeä

Kauhia että meillä on ollu nyt hankalaa. Muistatteko ku sanoin, et Netta tekee ylös etuhammasta? No ei todellakaan tehnyt, vaan alas kaks hampia. Nyt taas älyttömän flunssa putken jälkeen, Netta on valvottanut öitä kilpaa Ninnin kanssa, huoh. Vähän jääneet yöunet vähille. Kiva sinänsä, ku terveinä nukkuvat niin kuin pikku enkelit ja sitten kun sairastetaan niin menee elämä risaiseksi. PERKELE.

Ei muuten, mutta mä en oo kovin helppo ihminen väsyneenä. Eikä oo muuten mun mieskään. Eli juonitellaan kaikki sitten kilpaa. 

Mä oon muutenkin vihaisena tosi veemäinen ihminen, tiuskin, äyskin, pidän mykkäkoulua, heittelen tavaroita ja sanon tosi ilkeitä asioita.... Oon hankala. Ja monesti kaduttaa, oon miettinykki ET MITÄ TAPAHTUU.

Mut onneksi tää loppuu joskus, sitä ei vaan tahdo aina muistaa. Jotenki sitte jälki käteen kun näitä muistelee, tuntuu et joo, ei koskaa ollu mitään. 

Nyt on onneksi alkanut helpottaa, kumpikin tyttö paranemaan päin. Ninnin kanssa aletaan kulkemaan muskarissa ja Netan kanssa vauva-uinnissa, laittelen sieltä sitten kuvia kun kerkeän. :)